
Vapaussota, Akselin ja Elinan rakkaustarina. Muuta ei ole päässäni liikkunut viimeaikoina. Sain jokin aika sitten käsiini Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla - trilogian, ja luin sitä ahneesti flunssaisena ollessani. Ensimmäisen osan luettuani sisällä kupli innostus ja suu pakottautui hymyntapaiseen irvistykseen. Päässä alkoi soida kansainvälisen sävel. Ja katsoin ohessa uudestaan Täällä pohjantähden alla - sekä Akseli ja Elina elokuvat. Kaiken innostuksen yritän pitää sisälläni (siinä huonosti onnistumatta) , sillä eihän niin vanhoista ja aroista asioista kehtaa innostua julkisesti. Hetki sitten aloitin viimeisen osan, jota luen säästeliäästi, jotta saisin luvan vielä hetken pitää kiinni sosialismista ja kirjan henkilöistä, jotka ovat ihanan persoonallisia hahmoja. Vihdoin tiedän, miksi Täällä pohjantähden alla- teosta on sanottu yhdeksi tärkeimmistä suomalaisista teoksista!
No comments:
Post a Comment